… (pistejohto) …
20 elokuun, 2009
kiehumispiste
murtumispiste
lasinkeräyspiste
pistekirjoitus
piste piste piste
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
pienimuotoisia runoja + – ista pienimuotoisesti
kiehumispiste
murtumispiste
lasinkeräyspiste
pistekirjoitus
piste piste piste
RUNOUSnOPPIA 
Olet tässä
.
pakop.
pakopiste on kiva sana. oikea point of interest. on myös sattuvaa että huljautit sen horisonttiin juuri eilisten renessanssi-keskustelujen jälkeen.
Pakopiste – no point of return? . Tai sitten point of no return, kuinka vaan haluaa ja tahtoo (ja kahtoo).
Kansasin Point of No Return on hieno biisi. Sitä kuunneltiin muksuina kun pelattiin roolipelejä.
Tulin laittamaan sulle Krisu tämän linkin:
http://avaruusooppera.blogspot.com/2009/08/avaruusooppera.html?zx=7400e7ad51192fe4
”Avaruusoopperaa” lukiessa konstelloitui mieleen Joonaksen tuore Dante-kritiikki (Kiiltomato). Siinä hän huomioi Johanna Mälkin tutkimuksen avulla kuinka Dante rakentaa ja konkretisoi Helvettiä viittaamalla esimerkiksi Venetsian satama-alueen kuhinaan, luomalla kuvallisuuttta ja metaforia sen avulla.
Tämä muistui muutamassakin kohtaa, esimerkiksi silloin kun kuvaat avaruuslaivan rientoa tähtituulissa puusta veteen pudonneen siemenkodan avulla. En tiedä oletko samaa mieltä, mutta mielestäni visiosi kosmisuus ja tenhovoima saattaisivat voittaa mikäli et palauttaisi kuvia meidän aikaamme ja havaintoihimme, eli et kirjoittaisi kahteen aikaan. Tarkoitan: runon puhe tapahtuu kuvatussa nyt-hetkessä ja on puhetavaltaan kronikoiva: miten tähän päädyttiin.
Tosin tuossa mitä ehdotin on hirmuisana riskinä liiallinen kielenvaraisuus ja abstraktisuus. Ja toinen tosin: monet kuvistasi lienevät turhan hienoja uhrattavaksi. Mutta heittona.
No niin, usko tai älä, mutta Dantehan tässä on mallina ollut mm. noissa vertauksissa. En oikeen tajuu mitä ajat takaa tosin. Mä kun ehkä näen noi klassiset eeppiset vertaukset nimenomaan vieraannuttavina keinoina, koska ne siteeraa kieltä, jota ei enää ole olemassa – hence, they are the future. 😛
okei, siistii.. nyt ymmärrän.. aina vain paranee. yritän puolustautua: ajattelin että vertaukset ovat nykylukijalle, eivät ”oman aikansa” vieraannuttamiskeinoja. ts. torkahdin kuvittelemaan että homeros olisi nukahdellut.
mutta unohdin ettet sinä nuku.
kuten en näköjään minäkään (6.47) 🙂