ensilumen päälle leijailee viimeisiä lehtiä

mutta lumi ei ole ensimmäinen,
eivätkä lehdet viimeisiä

sattumia #1 (eksistentialismi vs. surrealismi)

Albert Camus oli ehtinyt jo ostaa junalipun Vaucluse’istä Pariisiin, kun hän teki viimehetken päätöksen ja hyväksyi Michel Gallimardin ehdotuksen yhteisestä autokyydistä. Se päättyi kolariin jossa molemmat menehtyivät.

Kuinka monta kertaa ennen omaa kuolemaansa kaksikymmentäkahdeksan vuotta myöhemmin René Charin on täytynyt muistaa, että Camus ja Gallimard pyysivät häntä jakamaan kyydin. Char koki, että autossa olisi ollut liian ahdasta.

(David Markson: The Last Novel)

Keskisuomalaisen kritiikit kokoelmista Ruumita & Puhekuplia

Ruumiita (V.S. Luoma-aho)

Puhekuplia

etu-

joukko

oikeus

ristiriita

Helsingin Sanomain kritiikki

Kiskaisin algoritmin henkiin,
sikisi trilogian hankkiminen.

1.

Organismin knihti keksii lian.

2.

Rengin lihaksikas nimikointi
iski merkitkin ihon signaaliin:

ingressin kaihiklinikan Timo.

3.

Klingon-etiikka siinsi harmin,
hakaristin kingi onneksi ilmi.

Mainos

Puhekuplia & Ruumiita olennoitui Lukuhetkeen
(Jyväskylä, Kauppakatu 17) à 15 €

ja
sa
ma
mankeloituna valkovenäjäksi ja espanjaksi:

Puhekuplia ja ruumiita päähän, kun minä noitui (Jyväskylä, Kauppakatu 17) 15 €

Puhekuplia ja kuollut aika noitui I luvun (Jyväskylä, Kauppakatu 17) à 15 €

Keskustelu, johon olisin halunnut osallistua

Kollektiivinen kiitos teille kaikille jotka olette osallistuneet Helsingin Sanomain kritiikin aloittamaan keskusteluun. On ollut nousuhumalluttavaa huomata kuinka tarkkoja ja rakentavia näkemyksiä lukijoilla on ollut esittää kyseisestä kritiikistä (ja samalla koko instituutiosta laajemminkin). Erityisen ilahduttavaa on ollut omien nimien käyttö, sillä se antaa kannanotoille suorastaan huimaavaa painoa.

En ole halunnut ryhtyä keskustelun osapuoleksi, sillä itsekin kriitikkona toimineena inehmona haluan kunnioittaa sitä hiljaisuuden tilaa joka asettuessaan kriitikon ja kritikoitavan kirjailijan välille mahdollistaa kriitikoiden työrauhan – ja samalla koko (puutteineenkin tärkeäksi kokemani) instituution toiminnan. Sanottakoon kuitenkin, että neljän muun osapuolen vuoksi olisin niin kovin kernaasti halunnut rikkoa tuon sinetin…

Keskustelua on käyty ja dokumentoitu erityisesti

täällä (Maria Pääjärven blogi Luutii)

täällä (HS:n keskustelualue, josta tosin käsitykseni mukaan on sensuroitu oudoksuttavan paljon myös asiallisesti ja omalla nimellä lähetettyjä kommentteja.)

ja täällä (Ville Luoma-ahon blogi, jossa mm. myös epävirallisempi facebookissa alkanut viestiketju)

Lisäksi haluan mainita Miia Toivion blogin Miia with two eyes, jossa hän kirjoittaa tiiviisti ja perustellusti auki sen mitä kaikkea Timo Harjun teoksesta olisi voinut lukea.

tyyliharjoituksia 2: zeitgeist

keskustelu kanssasi on parkour
jossa huulelta huulelle loikkivat lauseet
ylittävät kielen ja kieltojen esteet

tyyliharjoituksia 1: esseistiikka

huulilävistys, tuo uusi ratsupoliisi

anaalipallot, tuo aikamme tuulipuku

vuoronumero, tuo nykyajan mukulakivikatu

liikenneympyrä, tuo aikamme natriumglutamaatti

(…)

s ä k e e n y l i s t y s